Mietoinen, eli nykyinen Mynämäki kuuluu Varsinais-Suomen vanhaan kulttuurimaisemaan, ja alueella näkyy asutuksen pitkä historia. Merkittävimpiä näistä vanhoista rakennuksista ovat kunnan kirkot, Mynämäen ja Mietoisten kivikirkot sekä Karjalan puukirkko.
Mynämäen Pyhän Laurin kirkko on yksi suomen suurimpia harmaakivikirkkoja. Nykyinen kirkko on rakennettu 1400-luvun alkupuolella, Mietoislaisen Maunu II Tavastin toimiessa Suomen piispana. Kirkonmenoja on paikalla järjestetty kuitenkin jo pitkään tätä ennen, sillä edeltävä puukirkko pystytettiin mahdollisesti jo 1200-luvulla.
Mietoisten kivikirkko puolestaan ajoittuu 1600-luvun puoliväliin. Sen rakennutti kartanonherra Henrik Klausson Fleming. Myös Mietoisissa oli kirkkorakennuksia jo keskiajalla, varhaisimpana Pyhän Jaakobin puinen kappelikirkko Hietamäen kylässä. Tuolloin Mietoinen oli vielä itsenäinen seurakunta ennen (ensimmäistä) sulautumistaan Mynämäkeen 1300-luvulla.
Mietoisten kirkko on perusrakenteeltaan edelleen keskiaikainen, mutta sitä on laajennettu useita kertoja myöhemmin. Uusklassinen kellotorni rakennettiin 1819 ja sisustus muutttui jugend-tyyliseksi 1900-luvun alussa.
Alueen kolmas kirkko on Karjalan kirkko. Karjalan kunta (Tunnettu myös nimellä Karjala Tl) liittettiin Mynämäkeen vuonna 1977. Nykyinen puukirkko valmistui vuonna 1869 ja se edustaa uusgoottilaista tyyliä. Arkkitehtina oli ruotslaissyntyinen Georg Theodor Chiewitz.
Kirkkojen lisäksi historiasta muistuttavat alueen merkkihenkilöiden muistomerkit. Vanhin näistä on Mietoisten Saarnakivi, siirtolohkare jonka luona perimätiedon mukaan piispa Henrik saarnasi ensimmäisen kerran. Mietoisten kirkolla sijaitsevat puolestaan muistokivet piispoille Daniel (Taneli) Juslenius ja Maunu II Tavast. Alkuaine Yttriumin löytäneelle Johan Gadolinille on pystytetty Ytterbyn kivi Mynämäen keskustaan.
Seudulla sijaitsee myös useita kotiseutumuseoita. Tavastilan kotiseutumuseota ylläpitää Mietoisten kotiseutuyhdistys. Pysyvän näyttelyn lisäksi siellä järjestetään kesäkaudella useita tapahtumia kuten lauluiltoja ja markkinoita. Karjalan kotiseutumuseon ovat perustaneet Karjalan maa-ja kotitalousnaiset. Se sijaitsee vanhassa makasiinirakennuksessa Karjalan kirkon läheisyydessä.
Korvensuun konepajamuseo puolestaan kertoo teollisuuden historiasta. Konetehtaan toiminta päättyi vuonna 1963, ja museo pyrkii säilyttämään 1950-luvun miljöön. Tiloissa voi tutustua muun muassa ensimmäiseen Suomessa valmistettuun autoon.
Luonto ja retkeily
Suurelta osin Mynämäen kunta on perinteikästä lounais-suomalaista maaseutua ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Kylämaisemat ja keskiajalta periytyvä reitistö tarjoavat oivan mahdollisuuden pyöräretkeilyyn ja patikointiin.
Suomen ainoa keskiaikainen pyhiinvaellustie, Pyhän Henrikin tie kulkee Mynämäen kautta, ja reittipisteiksi alueella on merkitty Nunnankukkula, Portassuo, Kirkkokallio ja Munkkeinlevo.
Mynämäen pyöräilyreitistöä on kehitetty osana Matkaillen kylillä-hanketta, johon saatin rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta. Mukana reittejä suunnittelemassa oli paikallisia ihmisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä.
Laajemmalle, usean kunnan alueelle ulottuu Kuhankuonon retkeilyreitistö. Se kiertää monipuolisessa maastossa Mynämäen, Nousiaisten, Vahdon ja Ylänteen luontoalueilla.
Mietoisten arvokkain luontokohde on Mietoistenlahden lintuvesialue. Se on valtakunnallisesti merkittävä lintuvesi, joka tarjoaa erinomaiset puitteeet havainnointiin etenkin muuttoaikoina.