Saaren kartano sijaitsee Mietoistenlahden rannalla. Nimi juontuu siitä että tila oli vielä keskiajalla erillinen saari, ja yhdistyi lopullisesti mantereeseen maankohoamisen seurauksena noin 500-600 vuotta sitten.
Ensimmäinen maininta tilasta, ja samalla Mietoisista on vuodelta 1295. Iso-Saaren tila luovutettiin Turun piispan hallintaan. Piispana toimi tuolloin Maunu I, joka oli ensimmäinen Suomessa syntynyt tässä virassa.
Kirkon hallinnassa tila säilyi 1500-luvulle, kunnes se siirrettiin kruunulle kuninkaankartanoksi. Päätös oli osa kirkon omaisuuden valtiollistamista luterilaisuuden korvatessa katolilaisuuden Ruotsin valtakunnassa.
1500-luvulla kartanoa hallitsi Flemingien suku, ja 1600-luvulla Kustaa Kustaanpoika, kuningas Kustaa II Aadolfin avioton lapsi. Kaarle XI:n käskystä Ruotsissa toteutettiin 1600-luvun lopulla ns. iso reduktio, jossa aateliston hallinnassa olevaa omaisuutta palautettiin valtiolle. Saaren kartanosta tuli täten everstin virkatalo, jossa asui korkea-arvoisia upseereita.
Tunnetuin heistä oli kreivi Augustin Ehrensvärd, Suomenlinnan suunnittelija, armeijan ylipäällikkö ja valtiopäivämies. Hän kehitti tilan talouttta uusin menetelmin ja teki myös kasvitieteellisiä kokeita.
Kartanon silloinen päärakennus paloi 1773, ja nykyinen on peräisin vuodelta 1779, ja edustaa myöhäiskustavilaista tyylisuuntaa.
Kartanoa hallitsi viimeisenä Aminoffien suku, kunnes se siirtyi Suomen valtion omaisuudeksi 1943. Saaren kartanossa toimi sittemmin muun muassa työtehoseura, poikakoti ja pisimmän aikaa Maatalouden tutkimuskeskus.
MTT:n koeaseman toiminnan päätyttyä päärakennus piha-alueineen myytiin Koneen Säätiölle. Kartano peruskorjattiin ja muutettiin taiteilijaresidenssiksi.
Suomessa on myös toinen Saaren kartano, Mäntsälässä. Sen italiasta vaikutteita saanut päärakennus on verrattain modernia perua, vuodelta 1927. Mäntsälän Saaren kartano on nykyisin Keski-Uudenmaan ammattiopiston käytössä.