Louhisaari on Mannerheimien ja Flemingien suvun ennen omistama ainutlaatuinen barokkilinna, joka sijaitsee Askaisissa, Turun saaristossa Lounais-Suomessa. Linna rakennettiin alun perin 1600-luvulla ja sitä on laajennettu ja kunnostettu useita kertoja vuosisatojen aikana.
Louhisaari ympäristöineen on avoinna yleisölle ja toimii nykyään museona. Linna sijaitsee noin 12 kilometrin päässä Mynämäen – entisen Mietoisen – keskustasta. Seuraa opasteita ja reittiä Turun alueelle esimerkiksi Turunväylää (tie 8) pitkin. Julkisilla liikennevälineillä matka Mietoisesta Louhisaareen kulkee Turun kautta.
Louhisaaren linna: Kiehtova matka historian syövereihin
Louhisaari on historiallisesti merkittävä barokkilinna, joka rakennettiin alun perin 1600-luvulla Turunmaan saaristoon. Louhisaari on erityisen tunnettu siitä, että se oli marsalkka Carl Gustaf Mannerheimin syntymäpaikka.
Linna oli alun perin Flemingien suvun omistuksessa, mutta myöhemmin se siirtyi Mannerheimien suvulle. Louhisaaren varhaisin tiedossa oleva tilanomistaja oli Elin, jonka sukunimi on jäänyt toistaiseksi tuntemattomaksi. Nainen solmi avioliiton asemies Maunu Flemingin kanssa 1400-luvun puolivälissä, ja tämän liiton myötä tila siirtyi Fleming-suvulle.
Isonvihan aikana Louhisaaren kartano kuitenkin rappeutui ja se oli autiona vuoteen 1738 asti. Tuolloin rakennuttajan pojanpoika, Klaus Hermaninpoika Fleming (1685-1766), sai kartanon perintönä ja ryhtyi kunnostamaan linnaa.
Hänen poikansa Herman Klaunpoika Fleming (1734-1789), joka tunnettiin myös nimellä ”viimeinen rikas Fleming”, eli kartanossa ylellistä elämää. Linnan ulkoasua muokattiin hänen aikanaan, mutta perikunnan oli lopulta pakko myydä Louhisaari vuonna 1791 velkojen vuoksi.
Uusi omistaja, everstiluutnantti C. Fr. von Knorring, teki perusteellisia korjauksia linnaan vuonna 1792. Louhisaari vaihtoi omistajaa useita kertoja seuraavina vuosina, kunnes vuonna 1795 se ostettiin ja siirrettiin Mannerheimin suvun haltuun.
Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi Louhisaarella 4.6.1867 Carl Robert Mannerheimin ja Helena von Julinin kolmantena lapsena. Vuonna 1961 Suomen Marsalkan Ratsastajapatsasvaltuuskunta lunasti Louhisaaren linnan sekä siihen kuuluvan 7,5 hehtaarin puistoalueen lehtikujineen ja lahjoitti ne Suomen valtiolle. Louhisaaren päärakennus avattiin yleisölle museona 1. kesäkuuta 1967.
Louhisaari: Hienostunutta barokkiarkkitehtuuria parhaimmillaan
Louhisaari on arvostettu retkikohde, joka houkuttelee vuosittain kävijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.
Arkkitehtonisesti lähinnä hollantilaista myöhäisrenessanssia edustava Louhisaaren linna tarjoaa historiallisen matkan keskiajan asumiskäytäntöihin. Linnan eri kerroksissa on säilytetty perinteisiä asumistapoja, jotka juontavat juurensa keskiajalta. Vaikka ajankuvaan voi helposti päästä sukeltamaan muun muassa erilaisissa kolikkopeleissä, kuten Templar Tumble Dream Drop, Knight Hot Spotz tai Dungeon Tower, on vierailu silti suositeltava. Mobiilikasinot kätevästi kulkevat mukana taskussa.
Pohjakerros toimii linnanväen ja palveluskunnan arjen tiloina sekä talous- ja varastotiloina. Linnasta oli turvallisuussyistä vain yksi uloskäynti – keskihallista suljetulle linnanpihalle avautuva pääovi. Toisessa kerroksessa sijaitsevat herrasväen asuintilat, kun taas kolmas kerros toimii juhlatilana.
Suosittuja vierailukohteita Louhisaaressa ovat esimerkiksi:
- linnantupa
- isoäidin makuukamari
- iso salonki
- luola
- vihreä kamari
- kreivin kirjasto
- pirunkamari
- iso herrainkamari
Kaikki kolme kerrosta noudattavat periaatteessa samaa pohjakaavaa. Ne yhdistää sisääntulohallista vasemmalle nouseva, laakealla ristiholvilla katettu portaikko sekä palveluskunnan käyttämä kierreporras. Louhisaaren 1. ja 3. kerroksen sisustus heijastelee 1600-luvun tyyliä, kun taas 2. kerros, asuinkerros, on sisustettu 1700-1800-lukujen tyyliin.
Louhisaaren historiallinen puutarha tarjoaa kesäisen päivän täynnä elämyksiä
Louhisaaren kartanon puistoalueella sijaitsee Kalmilainen hyötypuutarha, joka avattiin kesällä 2016. Puutarha on suunniteltu noudattaen 1700-luvun arkkitehti Pehr Kalmin ohjeita, jotka yhdistävät hyöty- ja koristekasvit symmetrisyyden, järjestyksen ja esteettisyyden perusteella.
Puutarhan kasvit ovat peräisin Pukkilan kartanosta Kaarinasta. Louhisaaren alkuperäisen hyötypuutarhan paikalle rakennettu puutarha on Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen yhteishanke, jossa asiantuntijana on toiminut museopuutarhuri Aaja Peura.
Puutarha edustaa valistusajan ihanteita, joissa kaikki kasvit olivat hyödynnettävissä ruokana tai lääkkeinä. Samalla kauneus oli tärkeää, ja puutarhaan valittiin kauneimmat ja arvokkaimmat kasvit etualalle.
Louhisaaren historiallisella puistoalueella sijaitsee myös Marsalkka Mannerheimin leikkimökki, joka siirrettiin lähelle hyötypuutarhaa vuonna 2016. Puistoalueen historia ulottuu kreivitär Vendla Sofia Mannerheimin aikaan, jolloin istutettiin puukuja ja luotiin englantilaistyyppinen maisemapuisto lammikkoineen ja kävelyteineen.
Puisto uudistettiin Paludan & Steniuksen puutarhatoimiston suunnitelman mukaan 1870-80 -luvuilla, ja siitä tuli nykyisen muotoinen. Puistossa voi ihailla harmaa- ja palsamipoppeleita sekä omenatarhaa, ja Myllymäellä voi vierailla puistoalueen ulkopuolella.
Herkuista ja aarteista nauttimaan: Louhisaaren museokauppa ja kahvila
Louhisaaren kartanon museokauppa tarjoaa matkamuistoja menneen ajan aateliselämän tunnelmissa. Valikoimasta löytyy makeisia, mehuja, hilloja, astioita, paperitavaraa, tekstiilejä ja julkaisuja, joissa kaikissa on mukana ripaus historiaa.
Museokierroksen lomassa voit pysähtyä rentoutumaan ja herkuttelemaan Louhisaaren kartanon kahvilassa. Tarjolla on sekä suolaisia että makeita herkkuja, virkistäviä juomia sekä maukkaita lounasvaihtoehtoja. Louhisaari on avoinna päivittäin klo 10-17 välisenä aikana ja tilan yhteydessä on myös maatilamatkailutoimintaa kesäkuun alusta aina elokuun loppuun asti.